Maistellaan kasviksia
Usein toivotaan, että lapset söisivät kasviksia joka päivä ilman ylimääräistä valitusta ja neuvottelua. Onko se edes mahdollista? Kyllä, ensimmäisen elinvuoden aikana tehdyllä makuharjoittelulla luodaan edellytykset sille, että lapsi oppii pitämään erilaisten kasvisten mausta ja syömään niitä tyytyväisenä. Makuharjoittelulla voi olla positiivisia vaikutuksia myös pitkällä aikavälillä, koska sillä luodaan pohja hyville, sekä terveyttä että kestävää kehitystä tukeville ruokatottumuksille. Maistelussa voit hyödyntää makukavereita, eli samankaltaiselta maistuvia kasviksia, mikä tekee makuharjoittelusta helpompaa!
Aloita maistelu makuikkunan ollessa auki
Vihannesten, kuten esimerkiksi monen juuresten makuprofiili on usein makeisiin hedelmiin verrattuna karvaampi ja sitä kautta pienelle lapselle haastavampi. Tästä syystä lasten on useimmiten helpompaa saada pitämään hedelmistä verrattuna vihanneksiin. Kun kiinteiden ruokien maistelu aloitetaan, aloittavat vanhemmat usein makeilla hedelmillä, jotka puhuttelevat luonnostaan lapsia. Mutta on hyvä muistaa, että lapsen makuikkuna on vain lyhyen aikaa auki, ja sen aikana lapsi on vastaanottavaisin uusilla mauille. Siitä syystä kannattaa rohkeasti aloittaa myös haastavampien vihannesmakujen esittely heti alusta alkaen, lapsen ollessa 4-6 kuukauden ikäinen. Toki hedelmienkin joukosta löytyy happamampia makuja, joiden kautta lapsen makuaistia pystyy haastamaan ja harjoittamaan.
Irvistys ovat luonnollinen reaktio
Irvistääkö lapsi kun suuhun laitetaan uusi maku? Tämä ei tarkoita, etteikö hän pitäisi ruoan mausta. Irvistys on luonnollinen reaktio uudelle ja erilaiselle ärsykkeelle suussa. Ruoan tarjoamista kannattaa irvistelystä huolimatta ehdottomasta jatkaa.
Harjoittele eri vihanneksilla
Monet vanhemmat kokevat, että lasten kasvisten syönti on liian yksipuolista. Monipuolinen maisteluannosten tarjoaminen imetyksen tai pulloruokinnan rinnalla antaa hyvät edellytykset kasvisten hyväksymiseen jatkossa. Toistuvat maisteluharjoitukset, jotka alkavat lapsen ollessa jo noin 4-6 kuukauden ikäinen ja jatkuvat ainakin yhden vuoden ikään asti voi huomattavasti edistää lapsen ruokavalion monipuolisuutta tulevaisuudessa.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että vihannesten suosimisella hedelmien sijasta maistelun alussa on positiivisia vaikutuksia 1-3 vuotiaiden lasten kasvisten kokonaissyöntiin.
Makukaverit helpottavat maistelua
Tutkimus on osoittanut, että lapsen tutustuessa uuteen makuun noin 4-6 kuukauden iässä, tarvitaan noin 8-9 maistelukertaa ennen kun lapsi hyväksyy uuden vihanneksen, marjan tai hedelmän ja oppii pitämään sen mausta. Jos sitten tämän makuharjoittelun jälkeen lapselle esitellään muita makuprofiililtaan samankaltaisia kasviksia (ns. makukavereita), voi lapsi hyväksyä uuden kasviksen jo ensimmäisellä maistelukerralla. Tämä johtuu siitä, että lapsen makuaisti on jo tässä vaiheessa oppinut tuntemaan maun ja tunnistaa sen.
MIKÄ ON MAKUKAVERI?
Makukaverit ovat kasviksia, jotka maistuvat samankaltaisilta. Kun esittelee makukaverit lapselle saman ajanjakson aikana, ei enää tarvitse toistaa yksittäisen ruoka-aineiden maistelua yhtä paljon totuttaakseen lapsen niiden makuun.
Esimerkkejä makukavereista:
- Kukkakaali, valkokaali, kyssäkaali ja lanttu
- Valkoretikka, retiisi ja nauris
- Vihreät pavut, lehtikaali ja parsakaali
Miksi vihanneksista pitäminen on tärkeää?
Vihannekset sisältävät yleensä hedelmiin verrattuna enemmän kuitua, tarjoavat pidempään kylläisyyttä ja sisältävät enemmän makuja. Vihannesten sisältämällä kuidulla on postiviisia vaikutuksia mm. suoliston bakteerikantaan ja sitä kautta hyvinvointiin. Ruokavaliolla, joka sisältää runsaasti ja monipuolisesti vihanneksia on todettu laajasti edistävän terveyttä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Tämän osoittavat OTIS-tutkimuksen tulokset
OTIS-tutkimuksessa lapsille tarjottiin ja esiteltiin laaja valikoima erilaisia kasviksia heti maisteluharjoitusten alkaessa. Aluksi maistelu toteutettiin systemaattisesti STEP-maistelumenetelmän avulla ja sen jälkeen lapsille tarjottiin aksvispainotteista lastenruokaa, joka oli valmistettu STEP-reseptien pohjalta. Tutkimusryhmään kuuluvat lapset tutustuivat muun muassa nauriiseen, retiisiin, kyssäkaaliin, selleriin, punajuureen, lanttuun, kukkakaaliin ja parsakaaliin. He söivät monipuolisesti kuitupitoisia vihanneksia, joista osa mielletään usein hieman karvaan makuisiksi. Tulokset osoittivat, että STEP-maistelumenetelmällä maistelunsa aloittaneet ja runsaasti vihanneksia sisältävää ruokavalioa alle vuoden ikäisenä noudattaneet lapset hyväksyivät ja söivät kontrolliryhmään verrattuna merkittävästi enemmän ja monipuolisemmin eri vihanneksia yli vuoden ikäisenä.
Muut vastaavat tutkimukset ovat osoittaneet, että jos maisteluharjoitusten alussa priorisoi vihanneksia hedelmien sijasta, on sillä positiivisia vaikutuksia vihannesten hyväksymiseen ja syömiseen 1-3 vuoden iässä. On tärkeää, että lapset omaksuvat monipuolisen ruokavalion, joka pitää sisällään sekä hedelmiä, vihanneksia ja marjoja. Jotta tämä onnistuu, on tärkeää kiinnittää alkuvaiheessa (ensimmäisen elinvuoden aikana) vähintään yhtä paljon huomiota vihannesten kuin hedelmien maisteluun.
Julkaisuajankohta: syyskuu 2023
Kirjoittaja: Ulrika Johansson, tutkija, ravitsemustieteilijä ja gastronomi. Ulrika suorittaa tohtoritutkintoansa Umeån Yliopistossa OTIS-tutkimukseen pohjautuen.
