Lapsi ja ravitseva ruoka
Lapsi kasvaa ja kehittyy alussa nopeasti, joten ravitseva ruoka on erittäin tärkeää. Millaista ruokaa lapselle täytyy tarjota ja miten teet ruokavaliosta riittävän monipuolisen, jotta lapsi saa tarvitsemansa ravintoaineet?
Millaista on ravitseva ruoka?
Valmis lastenruoka sisältää parhaita mahdollisia raaka-aineita. Imeväisille ja pikkulapsille tarkoitettua ruokaa koskevassa lainsäädännössä on raaka-aineille tiukat vaatimukset. Lisäksi lastenruoan koostumus vastaa lapsen ravitsemustarpeita.
Jos haluat laittaa ruokaa itse, on tärkeää muistaa ruokavalion monipuolisuus. Niin sinun kuin lapsesikin on syötävä päivittäin jotakin jokaisesta ruokaryhmästä:
- Hedelmät ja marjat
- Kasvikset
- Maito ja juusto
- Rasva
- Liha, kala ja kananmuna
- Peruna ja juurekset
- Leipä, hiutaleet, pasta yms.
Lasten ravinto-oppi
Katso videolta lisää lapsista, ruoasta ja ravintoaineista.
12 runsaasti rautaa sisältävää elintarviketta
Tietyt ravintoaineet ovat pikkulapsille erityisen tärkeitä. Vauvan synnynnäinen rautavarasto hupenee 4–6 kk:n ikään mennessä. Siksi ruokavalion on sisällettävä myös rautaa.
Voit turvata lapsesi raudansaannin tarjoamalla ensimmäisinä elinvuosina raudalla täydennettyjä puuroja ja vellejä. Näistä 12 elintarvikkeesta saa paljon rautaa:
- veriletut
- maksapasteija
- veripalttu
- vehnänalkiot
- liha
- aprikoosit (kuivatut)
- täysjyvätuotteet
- kauraryynit
- kikherneet
- soijapavut
- linssit
- vihreät lehtivihannekset (HUOM! Näitä ei saa antaa alle yksivuotiaalle.)
Kala ja äyriäiset – hyviä rasvoja lapselle
Puolivuotiaalle lapselle voi jo tarjota melkein kaikkia kalalajeja. Hyviä vaihtoehtoja on paljon. Kalaa kannattaa tarjota 2–3 kertaa viikossa, sillä lapsi saa siitä terveellisiä omega-3-rasvahappoja. Erityisen paljon omega-3-rasvahappoja sisältävät rasvaiset kalat, kuten lohi, silakka ja makrilli. Osta mieluimmin ympäristömerkittyä kalaa (MSC tai ASC), sillä se on vastuullinen valinta. Lisätietoja vastuullisista valinnoista on WWF:n Kalaoppaassa.
Mitä kaloja lapsi ei saa syödä?
Useimpia kalalajeja voi syödä usein, mutta jotkin kalat saattavat sisältää ympäristömyrkkyjä korkeina pitoisuuksina. Vältä seuraavia kaloja:
-
Itämeren silakka
-
Itämerestä (sekä Vänernistä ja Vätternistä) villinä pyydetty lohi ja taimen
-
Vänernin ja Vätternin siika
-
Vätternin nieriä.
Näissä kaloissa on niin paljon dioksiinia ja PCB:tä, ettei raskaana olevien tai raskautta harkitsevien naisten tai lasten ja nuorten pidä syödä niitä kuin enintään 2–3 kertaa vuodessa. Villilohta, -taimenta ja -nieriää on harvoin saatavana tavallisista elintarvikekaupoista. Myynnissä oleva kala on lähes aina viljeltyä.
