Isä leikkii lapsensa kanssa.

Vauvan kehitys

Lapset ovat jo syntyessään paljon pidemmälle kehittyneempiä, mitä monet luulevat. Suurin osa vauvoista pystyy käyttämään kaikkia viittä aistiaan heti syntymästä alkaen. Verrattuna elämään äidin vatsassa voi maailma kuitenkin tuntua vauvasta pelottavalta ja kaikki uudet ärsykkeet vaikuttavat lapsen kehitykseen elämän alussa.

Haju- ja makuaisti

Vastasyntyneet vauvat sekä haistavat että maistavat ja hyvin nopeasti vauvat oppivat tunnistamaan vanhempansa juuri tuoksun perusteella. Rintamaidon tuoksu voi myös saada lapsen hakeutumaan rinnan luokse. Rintamaidon kautta vauvat voivat jopa oppia tunnistamaan makuja niistä ruoista, joita äiti söi raskauden aikana. Melko hienoa, eikö vain?

Kuulo

Syntymän jälkeisen kuukauden lopulla vauvan kuulo alkaa olla täysin kehittynyt ja vauva pysty erottamaan eri ääniä toisistaan. Vastasyntyneet reagoivat äkillisiin ääniin - ja rauhoittuvat tasaisista ja harmonisista äänistä. Vauvojen on sen lisäksi havaittu pitävän enemmän heleistä äänensävyistä verrattuna tummiin, minkä vuoksi monet puhuvat ”vauvakielellä” puhuessaan pikkulapsille.

Tasapaino

Vauvoilla pää painaa paljon suhteessa pieneen vartaloon ja tästä syystä on tärkeää pitää pää pystyasennossa. Noin kahden kuukauden iässä vauvojen pään asennon ylläpitäminen alkaa olemaan hieman vakaampaa. Päätä tulee kuitenkin tukea, kunnes niska kehittyy tarpeeksi kannattelemaan päätä ja vauvat oppivat istumaan itse.

Tuntoaisti

Vauvojen tuntoaisti kehittyy aikaisessa vaiheessa ja koskettaminen on tärkeää pikkuvauvoille. Vauvoilla on suuri tarve läheisyydelle sekä yhteyden ja turvallisuuden tunteelle. Ihokontakti on avainasemassa suhteen luomisessa vauvan kanssa, minkä lisäksi sillä on rauhoittava vaikutus.

Näköaisti

Kuinka pitkälle vastasyntynyt näkee? Vauvan silmät ja näkö kehittyvät hitaasti ja vauva pystyy kohdistamaan katseensa noin 30 cm etäisyydelle vasta kahden kuukauden ikäisenä. Epätarkan näkönsä vuoksi vauvat katsovat mielellään kuvioita, joissa näkyy voimakkaista kontrasteja sekä nopeasti liikkuvia tavaroita.

Vauvojen pää ja aukile

Kallo rakentuu kahdeksasta kalloluusta, jotka eivät ole vastasyntyneillä vielä täysin yhteen kasvaneet. Kallon muovautuvuus vauvoilla on tärkeää synnytyksen helpottamiseksi ja aivojen kasvun mahdollistamiseksi. Esimerkiksi tästä syystä vauvan pää mitataan neuvolassa.

Kalloluiden väleihin jäävää tilaa kutsutaan aukileeksi ja sitä suojaa ihon lisäksi ohut sidekudoskalvo. Vauvoilla on päässään kaksi aukiletta – yksi pään korkeimmassa kohdassa sekä toinen takaraivossa. Aukileet ovat hyvin herkkiä alueita alle kaksivuotiailla pikkulapsilla. Tästä syystä lapsien päätä tulee suojata, mutta aukileiden koskettamista ja pesemistä ei kuitenkaan tule pelätä.

Leende liten bebis - Semper Barnmat

Hampaat tulevat esiin

Milloin vauvalle kasvaa hampaat? Ensimmäiset hampaat tulevat esiin vauvan ollessa noin kuuden kuukauden ikäinen, mutta ajankohdassa esiintyy suurta vaihtelua. Tätä kutsutaan hampaiden puhkeamiseksi. Kuolaaminen, huuto ja tavaroiden pureskelu voivat olla merkkejä siitä, että hampaan ovat puhkeamassa. Monet pikkulapset kokevat hampaiden puhkeamisen kutinana, jolloin pururenkaasta voi olla apua oireiden lievittämisessä. Apteekista voi myös ostaa puuduttavaa voidetta, jota voidaan levittää pikkulapsen ikeniin.

Näin onnistut hampaiden pesussa

Ensimmäisten hampaiden puhkeamisen yhteydessä nousee monesti esiin myös kysymyksiä siitä, miten pikkulapsen hampaista kuuluu pitää huolta. Hammasharjaan totutteleminen tulee aloittaa heti ensimmäisen hampaan puhkeamisen aikaan. Näin on helpompi luoda rutiini hampaiden pesulle. Pesua varten kannattaa valita pehmeä, pieni hammasharja ja aloittaa siihen totutteleminen leikin ja suussa pitämisen kautta.

Hampaat tulee pestä ammuin illoin pienellä määrällä fluorihammastahnaa (joka vahvistaa hampaita). Hammastahnan määrä voi olla noin lapsen pikkurillin kynnen kokoinen. Kannattaa valita miedompi, lapsille tarkoitettu hammastahna.

Lapsen ollessa pieni hampaiden pesu onnistuu usein helpoiten lapsen maatessa selällään. Lapsen kasvaessa voi asentoa vaihtaa polvelle istumiseen, jolloin lapsi voi tukea päätään rintaa vasten. Hampaiden pesusta on hyvä tehdä aluksi hauska ja leikkimielinen tapahtuma, jolloin lapsi on helpompi saada hyväksymään uusi tapa.  Koska hampaiden pesu on lapsen terveyden kannalta tärkeää, on sen onnistumisen vuoksi hyvä nähdä myös hieman vaivaa.

Sokeri, hampaat ja pikkulapset

Puhjenneiden hampaiden tulee kestää vielä pitkän aikaa, minkä vuoksi maitohampaista kannattaa pitää huolta. Maitohampaat ovat erityisen alttiita kariekselle. Mikäli karies kehittyy rei’iksi, voi tämä pahimmassa tapauksessa vaurioittaa myös pysyviä hampaita, jotka ei vielä ole tulleet esiin. Hampaiden vaurioituessa tulee hakeutua terveydenhuoltoon, jossa arvioidaan hoidon tarve.

Vesi toimii parhaimpana janon sammuttajana. Makeisten sisältämä suuri sokerimäärä tiedostetaan hyvin. Merkittäviä määriä piilosokeria voi kuitenkin olla myös monista ruoissa ja juomissa, kuten jugurteissa ja mehuissa. Vältä makeiden juomien tarjoamista tuttipullosta, koska sokeripitoisen juomat lisäävät hampaiden vaurioitumisen riskiä. Myös jatkuva napostelu kuluttaa hampaita. 

Semperin lastenruokatuotteisiin ei lisätä ollenkaan sokeria. Tuotteiden sisältämä sokeri on peräisin luonnostaan esimerkiksi hedelmissä ja maidossa esiintyvistä sokereista.

Kaikki lapset ovat yksilöitä ja kehittyvät eri tahtiin. Ota yhteys neuvolaan, mikäli tarvitset tukea tai sinulla lapsen kehitykseen liittyviä kysymyksiä.