Isä pitelee vauvaa.

Tietoa maitorasvasta

Vaihdoimme suuren osan tuotteiden sisältämästä rasvasta koostumaan maitorasvasta. Kysymys kuuluukin: Miksi maitorasva? Mitä hyötyä siitä on? Näihin kysymyksiin pyrimme vastamaan tässä osiossa.

Jos imetys sujuu hyvin, äidinmaito on parasta ravintoa vauvalle. Mikäli rintamaito ei riitä tai jos lasta ei muista syistä imetetä, voi äidinmaidonkorvikkeita käyttää neuvolan henkilökunnan ohjeistuksen perusteella.

Lapsi ja rasva

Alle kaksivuotiaat lapset tarvitsevat kokoonsa nähden paljon enemmän rasvaa verrattuna aikuisiin. Vauvat kasvavat nopeasti ja heidän elimistönsä kehittyvät hurjasti erityisesti ensimmäisen elinvuoden aikana. Vahvan vastustuskyvyn kehittäminen sekä oppiminen ymmärtämään ja suhteuttamaan itseään ympäröivään maailmaan ovat vain esimerkkejä asioista, joita pikkulapset joutuvat tekemään elämänsä alussa. Tämä kaikki asettaa suuria vaatimuksia lasten ravinnolle, jonka on näin ollen oltava ravinto- ja energiatiheää, sisältäen hyviä rasvoja, totta kai. 

Rintamaidon rasva

Eli miksi maitorasva? Maitorasvaa esiintyy luonnostaan rintamaidossa. Rintamaito on ainutlaatuinen ravinnon lähde ja se koostu lukuisista ravintoaineista kuten laktoosista, maitorasvasta, proteiinista, vitamiineista sekä kivennäisaineista, joita nopeasti kasvava lapsi tarvitsee. Rintamaito antaa myös lapselle luonnollisen suojan infektioita vastaan. Rintamaidon rasva kattaa 40-50 % imetettävän lapsen päivittäisestä energiansaannista. Maitorasva ei kuitenkaan anna vain energiaa, vaan on myös tärkeää normaalin kehityksen kannalta. Viime vuosien tutkimukset ovat osoittaneet, että maitorasva ja sen komponentit ovat tärkeitä myös hermoston ja aivojen sekä immuunijärjestelmän kehityksen kannalta.

Miksi rasva on niin tärkeää?

Monet tietävät, että rasva antaa elimistölle energiaa ja varastoituu rasvakudokseen energiavarastoksi. Rasvalla on kuitenkin paljon muitakin tehtäviä elimistössä. Rasvakudos eristää ja suojaa sisäelimiä. Rasva myös osallistuu hermoston, aivojen ja immuunijärjestelmän kehitykseen sekä siihen, miten vatsa ja suolisto toimivat. 

Rasvaa tarvitaan myös rasvaliukoisten vitamiinien, kuten A-, D-, E- ja K-vitamiinien imeytymiseen. Ravinnon mukana saamme monia eri rasvahappoja. Joitain rasvahappoja elimistö voi itse tuottaa, mutta joitakin, kuten omega 3 ja 6 -rasvahappoja on välttämätöntä saada ravinnon mukana.

Alle kaksivuotiaat tarvitsevat suhteellisesti enemmän rasvaa ruoasta verrattuna aikuisiin, sillä tässä iässä lapset kasvavat ja kehittyvät hyvin nopeaan tahtiin.

Rasva sisältää erilaisia rasvahappoja

Ravinnon rasvahapot jaetaan kolmeen ryhmään: tyydyttyneet, yksittäistyydyttymättömät ja monityydyttymättömät rasvahapot.

  1. Tyydyttyneitä rasvahappoja on pääasiassa eläinperäisissä tuotteissa mutta myös joissain kasvikunnan tuotteissa, kuten kookoksessa.
  2. Yksittäistyydyttyneitä rasvahappoja löytyy runsaasti oliiviöljystä ja rapsiöljystä, mutta myös esimerkiksi manteleista ja avokadosta.
  3. Monityydyttymättömiä rasvahappoja on pääasiassa kasvikunnan tuotteissa ja rasvaisissa kaloissa. Ne jaetaan kahteen ryhmään: omega 3 ja omega 6 -rasvahappoihin.

Mitä on maitorasva

Luonnostaan rintamaidossa oleva maitorasva sisältää sekä tyydyttyneitä, yksittäistyydyttymättömiä että monityydyttymättömiä rasvahappoja. Maitorasva sisältää miljoonittain pieniä rasvapalleroita. Jokaisen palleron ydin koostuu rasvasta (triglyserideistä). Ytimen ympärillä on kuori, jota kutsutaan maitorasvapallosen solukalvoksi (MFGM). Tässä kalvossa on runsaasti bioaktiivisia rasvoja ja proteiineja, kuten esimerkiksi kolesterolia ja glykoproteiineja, joita tarvitaan muun muassa aivojen, hermojärjestelmän ja immuunijärjestelmän toiminnassa ja kehityksessä.

Maitorasva myös vähentää ummetuksen riskiä. Maitorasvan pilkkoutuessa suolistossa muodostuu yhdistettä nimeltä beta-palmitaatti, joka muuttaa ulosteen koostumusta pehmeämmäksi. Tämän takia rintamaitoa juovilla lapsilla ummetus on harvinaisempaa. 

MFGM Mjölkfett - Semper Barnmat

MFGM - hyödyllinen rasvakalvo

Molemmissa, äidinmaidossa sekä lehmänmaidossa, maitorasvan rasvapallosia ympäröi maitorasvapallosen solukalvo MFGM. Lyhenne tulee englannin kielen sanoista Milk Fat Globule Membrane.

MFGM sisältää useita uniikkeja luonnollisesti rintamaidossa esiintyviä aineita, kuten fosfolipidejä, gangliosideja, glykoproteiineja ja kolesterolia. Rintamaidon rasvapalleron kalvossa on myös runsaasti kolesterolia, jota tarvitaan muun muassa aivojen ja hermoston kehitykseen. Lisäksi MFGM sisältää glykoproteiineja, jotka voivat auttaa suojaamaan lapsia tavallisilta infektioilta, etenkin korvatulehduksilta.

Vatsa ja maitorasva

Vastasyntyneen mahalaukku on vain noin viinirypäleen kokoinen mutta jo neljässä viikossa se kasvaa tomaatin kokoiseksi. Syntymän aikaan suolisto ei ole vielä täysin kehittynyt, mikä on aivan normaalia.

Vastasyntyneen suoliston on totuttava ruuansulatuskanavan läpi kulkevaan ensiruokaan (rintamaitoon tai äidinmaidonkorvikkeeseen), Ei siis ole mitenkään epätavallista, että alussa lapsi kärsii vatsanväänteistä. Vatsavaivoja voi esiintyä myös silloin, kun lapsi alkaa maistelemaan kiinteitä ruokia noin kuuden kuukauden ikäisenä. Kiinteän ruoan maistelu voi alkuun saada aikaan myös ummetusta.

Suurin osa imeväisiässä esiintyvistä vatsavaivoista on täysin normaaleja ja liittyvät vauvan suoliston luonnolliseen kehitykseen. Röyhtäykset ja pulauttelu vastasyntyneillä johtuvat useimmiten siitä, että mahalaukun suu ei ole täysin kehittynyt eikä pieneen mahalaukkuun mahdu paljoa maitoa.

Maitorasvan komponentit edistävät vatsan toimintaa

Maitorasvan ansiosta lapsen elimistöön imeytyy erityistä yhdistettä beta-palmitaattia, joka parantaa kalsiumin ja rasvan imeytymistä vähentäen näin ummetuksen riskiä. Rintamaitoa saavat lapset kärsivät usein vähemmän ummetuksesta ja yksi syy siihen voi olla juuri beta-palmitaatti. Muutkin maitorasvan komponentit (gangliosidit) saattavat myös parantaa vatsan toimintaa parantamalla suoliston mikrobikantaa.

Immuunipuolustus ja maitorasva

Vatsan ja hyvän immuunipuolustuksen välisestä yhteydestä puhutaan paljon, mutta väitteissä perää? On totta, että iso osa elimistön immuunipuolustuksen soluista sijaitsee suolistossa, minkä vuoksi hyvälaatuinen suolistomikrobikoostumus on tärkeä aivan syntymästä lähtien. Se, mitä syödään elämän aikana ja erityisesti sen alussa, tulee vaikuttamaan suolistobakteerikannan kehittymiseen ja näin ollen myös immuunipuolustuksen toimintaan.

Immuunipuolustus on kehittynyt jo syntymän aikaan, mutta aivan elämän alussa vielä harjaantumaton. Ajan myötä immuunijärjestelmä harjaantuu lapsen kohdatessa ympäristön bakteereita ja altistuessa infektioille.

Maitorasvan komponentit osallistuvat elimistön puolustuskyvyn rakentamiseen

Rintamaidon maitorasvan aktiivisilla komponenteilla (glykoproteiinit ja MGFM) on vaikutus vastasyntyneen immuunipuolustukseen antaen suojaa sairauksia, kuten pikkulasten korvatulehduksia, vastaan. Maitorasvapallosen solukalvon osilla on myös havaittu suojaava vaikutus vastasyntyneiden ja pikkulasten ripulia vastaan.

Aivot ja maitorasva

Tiesitkö, että:

  1. lapsen aivojen tilavuus nelinkertaistuu ensimmäisen kahden elinvuoden aikana. Aivojen kasvunopeus on toisin sanoen hurja. Tämän selittää hyvin, miksi vastasyntyneen aivot tarvitsevat tuplamäärän energiaa aikuisiin verrattuna.
  2. Kalaöljy ja sen sisältämät pitkäketjuiset omega 3 -rasvahapot ovat tärkeitä aivojen toiminnalle, mutta myös maitorasva sisältää monenlaisia aineita, jotka ovat tärkeitä aivojen kehitykselle.
  3. Maitorasvan ja MGFM:n lisäksi rintamaidossa on paljon kolesterolia, jota tarvitaan aivojen ja hermoston normaaliin kehityksen. Tutkimuksissa on havaittu, että kolesterolin saaminen lapsena maitorasvan mukana voi alentaa kolesterolitasoja aikuisena ja näin ollen vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä.
  4. Muut maitorasvan komponentit (MFGM ja fosfolipidit) on tutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä hermoston, älyn ja parempien kognitiivisten kykyjen kehittymiseen. Maitorasva sisältää siis paljon eri yhdisteitä, jotka ovat suotuisia aivojen ja hermoston kehityksen kannalta. Lapsen kognitiiviset taitojen kehittymiseen vaikuttaa ravinnon lisäksi kuitenkin moni muutkin tekijä, kuten elinympäristö ja geenit.

Rasvasanastoa

Alla voit tarkemmin tutustua maitorasvan eri komponentteihin ja siihen, miten ne vaikuttavat lapsesi kehitykseen. 

Triglyseridit: Triglyseridit ovat rasvaa, joka elimistö käyttää tuottaakseen energiaa. Suurin osa rintamaidon rasvasta koostuu triglyserideistä.

Lipidit: Yleisnimitys kaikille rasvayhdisteille.

Fosfolipidit: Fosfolipidit ovat eräs lipidien alaluokka. Maitorasva sisältää tietynlaisia fosfolipidejä, jotka ovat tärkeitä aivojen soluille ja joilla voi olla myönteinen vaikutus hermoston kehitykseen.

Sfingomyeliini: Fosfolipidi, jota ei ole lainkaan kasviperäisissä rasvoissa. Maitorasva sisältää sen sijaan sfingomyeliiniä, joka on tärkeä aivojen soluille, keskushermostolle sekä hermoston kehitykselle.

Kolesteroli: Kolesteroli kuuluu rasvayhdisteiden luokkaan nimeltään sterolit. Rintamaidossa on runsaasti kolesterolia. Vastasyntynyt tarvitsee kolesterolia tärkeiden elintoimintojen kehittymiseen, erityisesti aivoissa ja hermostossa.

Glykoproteiinit: Glykoproteiinit ovat proteiineja, jotka sisältävät myös hiilihydraattiosan. Ne toimivat soluseinämien rakennuspaikoina sekä osallistuvat myös moniin tärkeisiin toimintoihin elimistössä, kuten immuunipuolustuksen ylläpitoon ja sairauksilta suojaamiseen. 

Beeta-palmitaatti: Maidon tavallisin tyydyttynyt rasvahappo on nimeltään palmitiinihappo. Kun palmitiinihappo hajoaa suolistossa, muodostuu siitä beta-palmitiinia, joka lisää kalsiumin ja rasvan imeytymistä ja voi näin ollen vähentää ummetuksen riskiä.

MFGM: Maidossa ja rintamaidossa luonnostaan esiintyvien rasvapalleroiden ympärillä oleva solukalvo, joka puolestaan sisältää mm. fosfolipidejä, kuten sfingomyeliiniä, gangliosidejä, glykoproteiineja ja kolesterolia.

Omega 3 ja 6: Omega 3 ja 6 -rasvahapot ovat niin sanottuja välttämättömiä rasvahappoja, joita tarvitaan elimistön kaikissa soluissa sekä erityisesti mm. aivojen ja näön normaaliin kehitykseen. 

Gangliosidit: Fosfolipidejä, jotka muodostavat noin 10 % aivojen rasvakudoksesta. Gangliosidejä on esimerkiksi soluseinämissä ja ne ovat tärkeitä hermoston, vatsan, suoliston ja immuunipuolustuksen kehitykselle. Gangliosidit voivat myös osallistua suolistomikrobiston koostumuksen parantamiseen.