Baby

Hyvät ruokatottumukset alkavat mauilla, koostumuksilla ja sotkulla

Pienet lapset tarvitsevat totuttelua erilaisiin makuihin ja koostumuksiin kehittääkseen terveelliset ruokatottumukset. Mutta mihin kannattaa tutkimusten mukaan erityisesti kiinnittää huomiota?

6-7 kuukauden ikäisenä lapsen ruokavalio monipuolistuu ja makuaisti kehittyy valtavasti kun hänelle tarjotaan maisteluannoksia eri ruoista. Äidinmaidon tai korvikkeen rinnalle tulevat erilaiset ateriat, puuro, hedelmä- ja kasvissoseet sekä sormiruokailu. 6-10 kuukauden ikä on lapsen syömisen kehittymisen kannalta hyvin tärkeä ajanjakso. Sinä aikana lapsen ns. ”koostumusikkuna” on auki, mikä tarkoittaa että lapsi on avoin tutustumaan uusiin ruoan koostumuksiin.

Ruoka

Vinkki: Tuunaa kaupasta ostettua lastenruokaa

Tuunaa lastenruokaa tai puuroa raastetuilla kypsentämättömillä juureksilla, vihanneksilla tai hedelmillä totuttaaksesi lapsen uusiin makuihin ja koostumuksiin. Uskalla kokeilla myös harvinaisempia ruoka-aineita, kuten kyssäkaalia, naurista, lanttua, punajuurta tai retikkaa.

Kaikki aistit ovat mukana tutkimassa

Kannusta lapsen uteliaisuutta ruokaa kohtaan antamalla hänen tutkia ruokaa kaikilla aisteilla. Anna lapsen katsoa, tunnustella, haistaa ja maistaa ruokaa. Ruokaa ei koeta pelkästään suun sisällä vaan myös suun ympärillä, eikä pelkästään suuhun päätyneellä ruoalla ole merkitystä.

Suusta ulos syljetty ruoka on myös kehittänyt lapsen syömistä.

Sotku on hyväksi

Meillä aikuisilla on usein tapana pyyhkiä suupieliä ja siivota pois ruontähteet pöydältä. Kärsivällisyyttä on hyvä olla matkassa, kun lapsi opettelee syömään ja tutustuu uusien makujen ja koostumusten maailmaan käyttämällä siihen suutaan, kieltään, sormiaan, nenäänsä ja silmiään. Sotkulla on tärkeä tehtävä, kun ruoan maut ja koostumukset suun ympärillä kehittävät suun motoriikkaa. Myös suusta ulos syljetty ruoka on koskettanut kitalakea ja kehittänyt näin syömistä, motoriikkaa ja tulevaisuuden ruokamieltymyksiä.

Lapsi ja ruoka
Lapsi ja ruoka_2
Anna aistikokemusten sekä suuren määrän uusia makuja, koostumuksia ja kärsivällisyyttä ohjata lapsen seikkailua ruokien maailmassa.

Aloittaminen on mahdollista jo ennen ensimmäisiä hampaita

Pienet lapset osaavat imeä, jäytää, nuolla ja hienontaa pehmeää ruokaa suussaan jo ennen hampaiden ilmaantumista. Karkeammat koostumukset esitellään vähitellen noin kahdeksan kuukauden iästä alkaen, kun purutuntuman tarve on lisääntynyt. Lasten kyky käsitellä karkeampia koostumuksia on yksilöllistä. Vanhempien rooli on tarkkailla lasta ja hänen kokeilunhaluaan välittämättä siitä, jos lapsi irvistää, sylkee ruokansa ulos suusta, sorkkii ruokaansa, sotkee tai ahmii.

Isä ja lapsi

Tiesitkö?

Lapsen kohdatessa uuden haastavan maun tai koostumuksen ei ole tavatonta, että hän irvistää ja ravistelee päätään. Tämä ei tarkoita, että lapsi ei pidä maistamastaan ruoasta. Sen sijaan tämä on vain uuden ja erilaisen makukokemuksen aikaan saama reaktio. Lapsen osoittaessa, että hän haluaa maistaa ruokaa uudestaan, on tarjoamista hyvä jatkaa. Tarjoamalla lapselle mahdollisimman monipuolisesti erilaisia makukokemuksia heti alusta alkaen luodaan hyvän pohja terveellisille, koko elämän kestäville ruokatottumuksille.

Mitä laajemmin lapsi tutustutetaan erilaisiin makuihin ja koostumuksiin, sitä todennäköisemmin tulee hän syömään monipuolisesti eri ruokia myös tulevaisuudessa. Anna aistikokemusten sekä suuren määrän uusia makuja, koostumuksia ja kärsivällisyyttä ohjata lapsen seikkailua ruokien maailmassa.

Julkaisuajankohta: helmikuu 2023

Kirjoittaja: Ulrika Johansson, tutkija, ravitsemustieteilijä ja gastronomi. Ulrika suorittaa tohtoritutkintoansa Umeån Yliopistossa OTIS-tutkimukseen pohjautuen.