Maitoallergia ja laktoosi

Miten tunnistaa maitoallergia?

Maitoallergiassa elimistö ei kestä maidon sisältämää proteiinia, kun taas laktoosi-intoleranssissa elimistö ei kykykene pilkkomaan maidon sisältämää sokeria. Maitoallergiset lapset eivät pysty syömään tai juomaan maitoa tai maitotuotteita – ei edes laktoosittomana. Lisäksi maitoallergia ilmenee yleensä vauvaiässä, kun taas laktoosi-intoleranssi puhkeaa useimmiten vasta myöhemmin elämässä.

Lasten maitoallergia on melko harvinainen – sitä on vain 2-3 %:lla imeväisikäisistä. Maitoallergisten lasten oireilu alkaa yleensä 3-6 kuukauden iässä. Myös siirryttäessä asteittain tavalliseen lehmänmaitoon 10-12 kk iässä, voi lapsen sietokynnys ylittyä ja oireilu muuttua haitalliseksi. Maitoallergia häviää yleensä itsestään ennen kouluikää.

Mutta miten tietää varmasti, milloin on kyse maitoallergiasta?

Kun epäilee maitoallergiaa, kannattaa kääntyä lääkärin tai neuvolan puoleen. Maitoallergia diagnosoidaan neuvolan ohjauksessa altistuskokeen avulla. Ensin maito ja maitotuotteet sekä kananmuna jätetään pois sekä vauvan että imettävän äidin ruokavaliosta kokonaan 1-2 viikon ajaksi. Jos oireet katoavat ja uuden altistumisen jälkeen taas tulevat takaisin, on kyse hyvin todennäköisesti maitoallergiasta.

Maitoallergian oireet

Tavallisesti maitoallergia todetaan, kun vauva aloittaa korvikkeiden tai vellien syönnin. Vauva voi saada pieniä määriä lehmänmaitoa rintamaidon kautta myös imetyksen aikana, mikäli imettävä äiti syö maitotuotteita. Maitoallergiaoireiden saaminen rintamaidosta on kuitenkin hyvin harvinaista.

Tavallisimmat maitoallergiaoireet liittyvät ihoon, vatsaan ja ruoansulatuskanavaan. Suurin osa maitoallergisista saa vähintään kaksi oiretta samanaikaisesti:

• Atooppinen ihottuma
• Nokkosihottuma
• Oksennus
• Ripuli
• Vatsakipu
• Ummetus
• Ruokahaluttomuus
• Painonnousun pysähtyminen
• Lapsen itku ja huuto
• Veri ulosteessa
• Punaiset ja kutiavat silmät, jotka johtuvat siitä, että lapsi saa maitoa käsilleen ja hieroo niillä silmiään.

 

Harvinaisempia ovat hengitysteissä ilmaantuvat oireet:

• Nuha
• Yskä
• Astma
• Hengitysvaikeudet

6 totuutta ja myyttiä maitoallergiasta

Maitoallergiasta on monia myyttejä. Täällä lastenlääkäri Staffan Berglunds selvittää, mikä on totta ja mikä ei.

Väite: lapsesta tulee heikko, jos hän ei juo maitoa
Vastaus: Lapsi, joka ei syö maitotuotteita, tarvitsee ravintorikkaan ruokavalion ja kalsiumlisää. Ota yhteyttä ravitsemusterapeuttiin, niin saat apua.

Väite: Maitoallergia häviää itsestään
Vastaus: Suurimmalla osalla maitoallergisista allergia häviää ajan kuluessa. Se on poistunut 75 prosentilta alle 3-vuotiaista lapsista ja 90 prosentilta alle kouluikäisistä lapsista. Joten jos allergia tuntuu jatkuvalta kamppailulta ruokavalion kanssa, voi olla mukavaa ajatella, että todennäköisesti se häviää lopulta. Pidä yhteyttä ravitsemusterapeuttiin tai lääkäriin ja testaa maitoa säännöllisesti nähdäksesi, onko allergia poistunut.

Väite: Koliikki johtuu maitoallergiasta
Vastaus: Näin voi olla, mutta vain pienellä osalla kolkkivauvoista ilmenee maitoallergia. Emme todellakaan vielä tiedä, mikä aiheuttaa koliikkia. 

Väite: Jos lapsi ei parane maitoproteiinittomalla ruokavaliolla, myös soija ja munat tulee jättää pois
Vastaus: Jos oireet eivät häviä maitoproteiinittomasta ruokavaliosta huolimatta, lapsi ei todennäköisesti ole allerginen maitoproteiinille. Sen sijaan, että jättäisit enemmän ruokia pois ruokavaliosta, sinun tulisi keskustella lääkärisi kanssa siitä, mitä ongelmia voisi olla. Se on varmaan jotain muuta kuin allergiaa.

Väite: Maitoallergiasta kärsivän lapsen ei tulisi juoda maitoa ollenkaan
Vastaus: Lapsen maitoallergin selvittämisen yhteydessä ruokavalion tulee olla ehdottomasti täysin maidoton.

Väite: Jos perheessä esiintyy maitoallergiaa, on yhtä hyvä aloittaa lapselle maitoton ruokavalio alusta alkaen.
Vastaus: On totta, että riski saada maitoproteiiniallergia kasvaa, jos sinulla on allergiaa sairastavia sukulaisia, tämä koskee kaikkia allergioita. Mutta allergian ei tarvitse olla perinnöllistä, joten yritä ensin antaa vauvalle maitopohjaista korviketta tai juoda maitoa imettävänä äitinä. Joka tapauksessa diagnoosin tekee lääkäri.

Vauvan maitoallergian hoito

Maitoallergian hoito on välttämisruokavalio, jossa maidon proteiineja vältetään kaikissa muodoissa. Ruokavaliosta on jätettävä pois maito, maitovalmisteet ja kaikki maitoproteiineja sisältävät korvikkeet sekä lastenruoat ja -juomat. Lääkäri antaa yksilöllisesti ohjeet välttämisen tarkkuudesta.

Yli puolivuotiaan vauvan ruokavalio

Maitoallergiselle lapselle aletaan tarjota kiinteää ruokaa normaalien neuvolasuositusten mukaan viimeistään 6 kuukauden iässä. Yli puolivuotiaan lapsen ruokavalio koostetaan kasvis- ja juuressoseista, veteen tai erityiskorvikkeisiin valmistetuista puuroista ja muista maidottomista ruoista. Maitoallergiset lapset tarvitsevat usein D-vitamiinin lisäksi kalsiumvalmistetta. Sietokyvyn kehittymistä seurataan valvotuin uusinta-altistuksin ja ohjatuin kotikokeiluin. Yleensä maitoallergia on hävinnyt itsestään 2-3 ikävuoteen mennessä.

Maidottomista Semper tuotteista voit lukea lisää täältä.