Maitoallergia ja laktoosi
Ihottuma, ripuli, ummetus tai vatsakipu voivat olla maitoproteiiniallergian aiheuttamia oireita. Tässä yhteydessä on hyvä ymmärtää, mikä ero on laktoosi-intoleranssin ja maitoproteiiniallergian välillä. Ne ovat tosiaan kaksi aivan eri asiaa.
Miten tunnistaa maitoallergia?
Maitoproteiiniallergiassa elimistö ei kestä maidon sisältämää proteiinia, kun taas laktoosi-intoleranssissa elimistö ei kykykene pilkkomaan maidon sisältämää sokeria. Maitoallergiset lapset eivät pysty syömään tai juomaan maitoa tai maitotuotteita – ei edes laktoosittomana. Lisäksi maitoallergia ilmenee yleensä vauvaiässä, kun taas laktoosi-intoleranssi puhkeaa useimmiten vasta myöhemmin elämässä.
Lasten maitoallergia on melko harvinainen – siitä kärsii vain 2-3 % imeväisikäisistä. Maitoallergiasta kärsivien lasten oireilu alkaa yleensä 3-6 kuukauden iässä. Myös siirryttäessä asteittain tavalliseen lehmänmaitoon 10-12 kk iässä, voi lapsen sietokynnys ylittyä ja oireilu muuttua haitalliseksi. Maitoallergia häviää yleensä itsestään ennen kouluikää.
Mutta miten tietää varmasti, milloin on kyse maitoallergiasta?
Kun maitoallergiaa epäillään, kannattaa kääntyä lääkärin tai neuvolan puoleen. Maitoallergia diagnosoidaan neuvolan ohjauksessa altistuskokeen avulla. Ensin maito ja maitotuotteet sekä kananmuna karsitaan sekä vauvan että imettävän äidin ruokavaliosta kokonaan 1-2 viikon ajaksi. Jos oireet katoavat ja uuden altistumisen jälkeen taas tulevat takaisin, on kyse hyvin todennäköisesti maitoallergiasta.
Maitoallergian oireet
Tavallisesti maitoallergia todetaan, kun vauva aloittaa korvikkeiden tai vellien syönnin. Vauva voi saada pieniä määriä lehmänmaitoa rintamaidon kautta myös imetyksen aikana, mikäli imettävä äiti syö maitotuotteita. Maitoallergiaoireiden saaminen rintamaidosta on kuitenkin hyvin harvinaista.
Tavallisimmat maitoallergiaoireet liittyvät ihoon, vatsaan ja ruoansulatuskanavaan. Suurin osa maitoallergiasta kärsivistä saavat vähintään kaksi oiretta samanaikaisesti:
- Atooppinen ihottuma
- Nokkosihottuma
- Oksennus
- Ripuli
- Vatsakipu
- Ummetus
- Ruokahaluttomuus
- Painonnousun pysähtyminen
- Lapsen itku ja huuto
- Veri ulosteessa
- Punaiset ja kutiavat silmät, jotka johtuvat siitä, että lapsi saa maitoa käsilleen ja hieroo niillä silmiään.
Harvinaisempia ovat hengitysteissä ilmaantuvat oireet:
- Nuha
- Yskä
- Astma
- Hengitysvaikeudet
Vauvan maitoallergian hoito
Maitoallergian hoitona toimii välttämisruokavalio, jossa maidon proteiineja vältetään kaikissa muodoissa. Ruokavaliosta on jätettävä pois maito, maitovalmisteet ja kaikki maitoproteiineja sisältävät korvikkeet sekä lastenruoat ja -juomat. Lääkäri antaa yksilöllisesti ohjeet välttämisen tarkkuudesta.
Äidinmaidonkorvikkeen valinta
Maitoallergiasta kärsivien vauvojen tulee välttää tavallisia lehmänmaitopohjaisia äidinmaidonkorvikkeita. Normaalin kasvun ja kehityksen turvaamiseksi alle 1-vuotias lapsi tarvitsee päivittäin joko äidinmaitoa tai iänmukaisen määrän allergiselle lapselle suunniteltua imeväisen erityisvalmistetta, jota voi ostaa apteekista. Lääkäri antaa reseptin ja ohjeet erityisvalmisteesta ja ohjaa tarvittaessa ravitsemusterapeutin vastaanotolle.
Harvoissa tapauksissa lehmänmaitoproteiinien jäämät rintamaidossa voivat aiheuttaa imetettävälle vauvalle allergiaoireita. Tässä tapauksessa voi olla tarpeellista, että myös imettävä äiti siirtyy maidottomalle ruokavaliolle.
Yli puolivuotiaan vauvan ruokavalio
Maitoallergiselle lapselle aletaan tarjota kiinteää ruokaa normaalien neuvolasuositusten mukaan viimeistään 6 kuukauden iässä. Yli puolivuotiaan lapsen ruokavalio koostetaan kasvis- ja juuressoseista, veteen tai erityiskorvikkeisiin valmistetuista puuroista ja muista maidottomista ruoista. Maitoallergiset lapset tarvitsevat usein D-vitamiinin lisäksi kalsiumvalmistetta. Sietokyvyn kehittymistä seurataan valvotuin uusinta-altistuksin ja ohjatuin kotikokeiluin. Yleensä maitoallergia on hävinnyt itsestään 2-3 ikävuoteen mennessä.
Maidottomista Semper tuotteista voit lukea lisää täältä.