Kaikki eivät ehkä tiedä eroa proteiinin ja proteiinin välillä. Ja on myös yleistä, että pienten lasten annetaan syödä liikaa proteiinia tarpeettomasti.
Elintarvikkeissa on erilaisia proteiinilähteitä; eläinproteiinia eli maitotuotteita, lihaa, kalaa, siipikarjaa sekä kasviperäistä kasviproteiinia, jota löytyy pääasiassa pavuista, linsseistä, herneistä, viljoista ja pähkinöistä.
Lapset syövät usein tarpeeseen nähden liikaa proteiinia
Proteiinin saantia painotetaan nykyään paljon mediassa ja runsaammin proteiinia sisältäviä tuotteita ilmestyy jatkuvasti lisää ruokakauppojen hyllyille. Ei sinänsä ihme, sillä proteiini on tärkeä sekä kasvulle, immuunijärjestelmälle että solujen korjaantumiselle. Kaikki eivät ehkä tiedä eroa proteiinin ja proteiinin välillä. Ja on myös yleistä, että pienten lasten annetaan syödä liikaa proteiinia tarpeettomasti.
Proteiinin puute on länsimaissa harvinaista terveellä väestöllä.
Pienillä alle 2-vuotiailla lapsilla on lisääntynyt herkkyys runsaalle proteiinin saannille. Pohjoismaissa alle 2-vuotiaat kuluttavat usein 2–4 kertaa enemmän proteiinia päivässä kuin mitä he todellisuudessa tarvitsevat ja proteiini tulee pääosin eläinperäisestä ruoasta kasviproteiinin osuuden ollessa hyvin pieni. Noin 10 kg painava ja sekaruokavaliota syövä 1-vuotias tarvitsee vain 10 grammaa proteiinia päivässä kehittyäkseen, kasvaakseen ja tunteakseen olonsa hyväksi.
Publiceringsdatum: oktober 2022
Skribent: Ulrica Johansson, forskare, dietist och gastronom. Ulrica doktorerade vid Umeå Universitet
Lapsesi ruoka
Vauvan ripuli – mikä avuksi?
