Barn som ska äta mellis - Sempers nya Oat bowl

Vauvojen hyvä itsesäätelykyky

TUMME-tutkimuksen tulokset.

Niklas Timby, lastenlääkäri ja lääketieteen tohtori

Kliinisen tieteen laitos, pediatria, Uumajan yliopisto

Imetystä suositellaan kaikkialla maailmassa lapsen ainoaksi ravinnonlähteeksi ensimmäisten 4–6 kuukauden aikana. Lapsille, joita ei voida jostakin syystä imettää, tulee antaa sen sijaan äidinmaidonkorviketta. Sen koostumusta säädellään tiukasti, jotta kaikkien lasten ruokinnan turvallisuus voidaan taata. Nykyisten korvikkeiden aikana imetettyjen ja korvikkeita saavien vauvojen erot ovat hyvin pieniä, mutta kuitenkin mitattavissa ryhmätasolla. Yksi ero näkyy varhaisessa kasvukäyrässä. Korviketta saavat lapset kasvavat nopeammin ensimmäisen vuoden aikana. On pohdittu, voisiko kasvutahdin ero vaikuttaa myöhempään kasvuun ja terveyteen varhaisen metabolisen ohjelmoinnin kautta. Nopeampi kasvu vauvaiässä voisi vaikuttaa pitkäaikaisesti elimistön metaboliseen ohjaukseen. Se puolestaan voisi lisätä ylipainon, lihavuuden, sydän- ja verisuonisairauksien ja metabolisen oireyhtymän riskiä aikuisiässä. Varhaista kasvua haluttaisiin siksi hidastaa. Syy nopeampaan kasvuun voi johtua osittain äidinmaidonkorvikkeen ja rintamaidon koostumuseroista, koska korvikkeessa on enemmän etenkin proteiinia. Osasyynä voi olla, että tuttipullosta ruokitun vauvan on osoitettu olevan vaikeampi säädellä saamansa maidon määrää, koska vanhemmat ohjailevat ruokintaa enemmän.

TUMME-tutkimus

Tutkijaryhmämme on tutkinut Uumajassa uutta, kokeellista äidinmaidonkorviketta, jossa on tavallista vähemmän energiaa (60 kcal/100 ml 66 kcal sijaan) ja proteiinia (1,20 g/100 ml 1,27 g sijaan). Uuteen korvikkeeseen on lisätty myös lehmänmaidon maitorasvapallosten solukalvoa (MFGM). Annoimme tutkimuksen nimeksi TUMME. Olemme seuranneet tähän mennessä vuoden ikään ehtineitä lapsia tarkoin monien eri muuttujien kannalta, muun muassa kognitiivisen kehityksen ja kasvun suhteen. Tutkimuksessa oli mukana 160 lasta, joiden imetys oli lopetettu ennen kahden kuukauden ikää. Satunnaistimme heidät saamaan joko uutta kokeellista korviketta tai tavallista korviketta kuuden kuukauden ikään asti. Rinnalle otettiin 80 imetettävän lapsen vertailuryhmä.

Tulokset

Hypoteesinamme ravinnonsaannin ja kasvun suhteen oli, että vähemmän energiaa ja proteiinia sisältävää korviketta saaneet lapset saisivat vähemmän energiaa ja proteiinia ja siten kasvaisivat hitaammin. Tämä edellytti sitä, etteivät lapset kompensoisi pienempää energia- ja proteiinitiheyttä muuttamalla syötyä määrää. Oletimme ettei näin tapahtuisi, koska aiempien tutkimusten mukaan tuttipullolla ruokitut vauvat eivät säätele ravinnonsaantiaan yhtä tarkoin kuin imetetyt vauvat. Tämä ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa meidän tutkimusryhmässämme. Äidinmaidonkorviketta saaneet lapset säätelivät ravinnonsaantiaan hyvin tarkoin syömiensä määrien avulla. Uutta korviketta saaneet lapset söivät sitä enemmän ateriaa kohden (kuva 1), mikä johti siihen, etteivät kahden korvikkeella ruokitun ryhmän saamat energia- ja proteiinimäärät ja siten kasvu poikenneet toisistaan. Hypoteesimme voitiin siten hylätä ja iloitsimme siitä, että lasten itsesäätelykyky oli parempi kuin mitä aiemmin on todettu. Tutkiaksemme itsesäätelyn astetta lisää halusimme selvittää vanhempien lastensa ruokkimiseen liittyviä asenteita. Tulokset julkaistiin hiljattain. Vanhemmat vastasivat kyselyyn lasten ollessa neljän ja kahdentoista kuukauden ikäisiä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että tuttipullolla ruokittujen vauvojen vanhemmat ovat huolestuneempia ja heillä on taipumus ohjailla lapsen ravinnonsaantia selvemmin kuin imettävät äidit. Meidän tutkimuksessamme kävi päinvastoin. Lapsen ollessa kahdentoista kuukauden ikäinen äidinmaidonkorviketta saaneiden lasten vanhemmat arvioivat huolensa lapsen alipainosta pienemmäksi kuin imetettyjen lasten vanhemmat. Huolessa lapsen ylipainosta ei ollut eroa. Kun analysoimme, mitkä tekijät liittyivät huolestumiseen lapsen ravinnonsaannista ja vanhempien ohjailuun, havaitsimme, ettei se riipu aiemmasta ruokintatavasta (tuttipullo/imetys), vaan paljolti lapsen kasvusta.

Ateroiden koko TUMME-tutkimuksessa

Ravinnonsaannin säätely pulloruokinnassa

Kunkin aterian keskimääräinen syöty määrä kokeellista vähemmän proteiinia ja energiaa sisältävää korviketta saaneilla lapsilla verrattuna lapsiin, jotka saivat tavallista korviketta.

Johtopäätökset

Tuttipullolla ruokitut lapset säätelivät syömäänsä määrää hyvin tarkasti, ja se riippui todennäköisesti energiansaannista. He kompensoivat korvikkeen pienemmän energia- ja proteiinipitoisuuden täysin. Tämä osoittaa, että itsesäätelyn aste voi olla erittäin hyvä myös tuttipullolla ruokituilla lapsilla. Yllättävän hyvä itsesäätely oli mahdollista siksi, että vanhemmat ohjailivat ruokailua niin vähän. Tämä on mitattavissa siitä, että vanhemmat arvioivat huolensa lapsen ruokinnasta ja kasvusta vähäiseksi. Emme voi tietää varmasti, miksi tutkimusryhmämme eroaa aiemmista tutkimuksista, mutta hyvä koulutustaso ja toimivan lasten terveydenhuollon antama tuki ovat luultavasti tärkeitä tekijöitä.

Lähteet

  1. Aggett PJ, Agostini C, Goulet O, Hernell O, Koletzko B, Lafeber HL, et al.The nutritional and safety assessment of breast milk substitutes and other dietary products for infants: a commentary by the ESPGHAN Committee on Nutrition. J Pediatr Gastroenterol Nutr. 2001;32(3):256–258.
  2. Heinig MJ, Nommsen LA, Peerson JM, Lonnerdal B, Dewey KG. Energy and protein intakes of breast-fed and formula-fed infants during the first year of life and their association with growth velocity: the DARLING Study. Am J Clin Nutr. 1993;58(2):152–161.
  3. Koletzko B, von Kries R, Closa R, Escribano J, Scaglioni S, Giovannini M, et al. Lower protein in infant formula is associated with lower weight up to age 2 y: a randomized clinical trial. Am J Clin Nutr. 2009;89(6):1836–1845.
  4. Farrow C, Blissett J. Does maternal control during feeding moderate early infant weight gain? Pediatrics. 2004;118:e293–e298.
  5. Timby N, Domellof E, Hernell O, Lonnerdal B, Domellof M. Neurodevelopment, nutrition, and growth until 12 mo of age in infants fed a low-energy, low-protein formula supplemented with bovine milk fat globule membranes: a randomized controlled trial. Am J Clin Nutr. 2014;99(4):860–868.
  6. Li R, Fein SB, Grummer-Strawn LM. Do infants fed from bottles lack self-regulation of milk intake compared with directly breastfed infants? Pediatrics. 2010;125(6):e1386–1393.
  7. Timby N, Hernell O, Lonnerdal B, Domellof M. Parental feeding control in relation to feeding mode and growth pattern during early infancy. Acta Paediatr. 2014.
  8. Taveras EM, Scanlon KS, Birch L, Rifas-Shiman SL, Rich-Edwards JW, Gillman MW. Association of breastfeeding with maternal control of infant feeding at age 1 year. Pediatrics. 2004;114(5):e577–583.
  9. Taveras EM, Rifas-Shiman SL, Scanlon KS, Grummer-Strawn LM, Sherry B, Gillman MW. To what extent is the protective effect of breastfeeding on future overweight explained by decreased maternal feeding restriction? Pediatrics.2006;118(6):2341–2348.