OTIS-tutkimus
OTIS-tutkimus (Optimerad tillägskoststudie – suomennettuna optimoidun täydentävän ruokavalion tutkimus) toteutettiin Uumajan ylipiston kliinisen tieteen laitoksella. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, kuinka aikaisin aloitetulla systemaattisella vihannesten, hedelmien ja marjojen esittelyllä, jota seurasi runsaasti vihanneksia, kalaa ja täysjyväviljaa sisältävän pohjoismaisen ruokavalion omaksuminen, voidaan vaikuttaa terveellisten ruokailutottumusten kehittymiseen pikkulapsilla. Tutkimuksessa keskityttiin paremman ruokavalion rakentamiseen paikallisten raaka-aineiden avulla, kestävän kehityksen näkökulmaa unohtamatta.
Tutkimuksen tulokset antavat uutta tietoa siitä, mitä kotona voidaan tehdä, jotta lapsille voitaisiin tarjota sellaista lisäruokaa, joka on terveellisempää, mutta myös samalla ympäristön kannalta kestävämpi valinta.
Näin tutkimus toteutettiin
Tutkimukseen rekrytoitiin yhteensä 250 lasta, jotka jaettiin satunnaisesti kahteen eri ryhmään; tutkimusryhmään sekä kontrolliryhmään, jossa kussakin oli 125 lasta. Tutkimus seurasi lapsia lähes viiden vuoden ajan. Tuloksia käsitellään edelleen ja niistä julkaistaan uutta tietoa asteittain. Tutkimusta johtaa yliopiston tohtorikoulutettava. Tutkimukseen osallistuneet vanhemmat ja lapset tapaavat edelleen säännöllisesti tohtorikoulutettavan, lastensairaanhoitajien sekä ravitsemusterapeuttien kanssa.
Tulokset
Tutkimuksesta saadut tulokset osoittavat, että pikkulapset, joiden ruokavalio perustui paikallisiin raaka-aineisiin, joita esiteltiin systemaattisesti makuannoksina 4-6 kuukauden iästä alkaen, söivät enemmän kasviksia ja hedelmiä aina 9 kuukauden ikään asti, mikä on positiivista myös kestävän kehityksen näkökulmasta. Samalla kun vihannesten ja hedelmien syöminen lisääntyi, oli lasten proteiininsaanti huomattavasti pienempi, mikä saattaa lisätä ruokavalion terveyshyötyjä entisestään.
Lapsilta mitattu s-urea oli huomattavasti pienempi ryhmässä, jotka noudattivat runsaasti vihanneksia ja hedelmiä sisältävää ruokavaliota. S-urean alhaisempi pitoisuus tukee havaintoa alhaisemmasta proteiinisaannista. Mitattu s-folaatti oli puolestaan huomattavasti korkeampi, viestien vihannesten ja hedelmien runsaammasta syömisestä. Enemmän kasviksia ja hedelmiä syöneiden lasten kasvukäyrät eivät merkittävästi eronneet kontrolliryhmästä.
Uutta tietoa
Tutkimuksen tulokset antavat uutta tietoa siitä, mitä kotona voidaan tehdä, jotta lapsille voitaisiin tarjota sellaista lisäruokaa, joka on terveellisempää, mutta myös samalla ympäristön kannalta kestävämpi valinta. Uuden tutkimustiedon avulla voidaan tulevaisuudessa kehittää ja parantaa pikkulapsille suunnattuja ravitsemussuosituksia niin Ruotsissa, kuin muissakin maissa.
Kuinka maut valittiin?
Ulrica Johansson, OTIS-tutkimuksen tutkija vastaa: Makuannokset perustuvat pohjoismaiseen ruokavalioon, ottaen erityisesti huomioon, kuinka meillä pohjoismaissa on monia sellaisia ruoka-aineita, jotka sisältävät sekoituksen happamia ja kirpeitä makuja. 4-6 kuukauden ikäiset pikkulapset ovat usein vastaanottavaisempia näille jopa hieman vaikeammille mauille, joutuessaan muutenkin kohtaamaan uusia makuja. Näitä haastavampia makuja ei välttämättä hyväksytä enää niin helposti myöhemmin, 1,5 vuoden iästä alkaen, jolloin lapset myös herkemmin kehittävät erilaisia pelkoja tiettyjä ruokia kohtaan.