Pienten lasten ruoka
Jos lapsi, joka saa rintamaitoa ja/tai äidinmaidonkorviketta, vaikuttaa tyytyväiseltä ja hänen painonsa kehittyy normaalisti, ei kiinteä ruokaa tarvita suurempina annoksia ennen kuuden kuukauden ikää. Sekä rintamaito, että äidinmaidonkorvike sisältävät vauvan tarvitseman energian ja ravintoaineet ensimmäisen kuuden kuukauden aikana (D-vitamiinitippoja suositellaan täydennykseksi kaikille lapsille). On kuitenkin suositeltavaa tarjota tarjota vauvalle maisteluannoksia eri ruoka-aineista jo ennen kuuden kuukauden ikää. Tästä voi olla apua allergioiden ehkäisyssä..
Kiinteiden ruokien aloittaminen
4–6 kuukauden iässä on tavallista, että osa lapsista alkaa kiinnostua ruoasta. Yli 4 kk ikäiselle vauvalle voi antaa silloin tällöin muutamia lusikallisia kiinteitä ruokia niin kutsuttuina maisteluannoksina. Jos lapsi osoittaa suurta kiinnostusta, voi hänen antaa maistella ruokia päivittäin tai jos kiinnostus on vähäisempää maisteluannoksia voi antaa silloin tällöin.
Ohjeistuksena on, että maisteluannokset ovat alussa vain maustemitan kokoisia, jotta ne eivät kilpailisi imetyksen kanssa. Helpointa on, jos vanhemmat antavat lapsen maistaa omalta lautaseltaan jotakin sellaista, joka on pehmeää ja koostumukseltaan löysää ruokaa. Ei haittaa, vaikka ruoka sisältäisi hieman suolaa, sillä tarjottava määrä ruokaa on niin pieni.
Maisteluannokset
Viimeistään 5-6 kuukauden ikäisenä kaikille lapsille suositellaan tarjottavaksi pieniä maisteluannoksia ruokaa päivittäin. Maisteluannoksia lisätään vähitellen, jotta lapsi oppii syömään kiinteitä ruokia. Ensimmäisten päivien ajan noin teelusikallinen ruokaa kerralla riittää. Maisteluannos tarjotaan rintamaidon tai korvikkeen nauttimisen jälkeen. Näin varmistetaan vauvan riittävä energian ja ravintoaineiden saanti.
Ei ole olemassa virallisia ohjeistuksia siitä, kuinka nopeasti kiinteitä ruokia voi tai pitäisi lisätä vauvan ruokavalioon 6 kuukauden iästä alkaen. Maisteluannoksia kannattaa tarjota lapsen kiinnostuksen mukaisesti ja annoskokoa voi kasvattaa lapsen tahdin mukaan. Alussa on lähinnä kyse siitä, että lapsi tottuu uusiin makuihin ja koostumuksiin, oppiakseen myöhemmin varsinaiset puremisliikkeet. Vanhempien ei kannata huolestua, mikäli lapsi haluaa edetä hitaasti.
Kuinka aloittaa?
Elintarvikeviraston verkkosivusto sisältää luettelon elintarvikkeista, joita tulisi välttää alle 1-vuotiailla lapsilla. Muuten voit antaa lapsen kokeilla useimpia ruoka-aineita, kunhan ruoka on koostumukseltaan pehmeää, jotta se ei pääse juuttumaan lapsen kurkkuun.
Joskus neuvotaan aloittamaan neutraaleilla, karvailla tai happamilla mauilla ja sitten vasta makeilla, kuten esim. hedelmillä, jotka tuntuvat maistuvan parhaiten. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole olemassa yleisiä suosituksia sille, millä mauilla maisteluannokset tulisi aloittaa. Tärkeintä on valita ajankohta, jolloin lapsi on pirteä ja hyvällä tuulella.
Vanhemmat voivat valita itse antavatko he lapselle itse tehtyä ruokaa, valmista lastenruokaa vai yhdistellen molempia. Kotitekoiseen ruokaan suositellaan lisättäväksi 1rkl öljyä tai juoksevaa margariinia annosta kohden. Valmiin lastenruoan kohdalla tätä ei tarvitse tehdä, sillä se sisältää jo sopivan määrän rasvaa.
Gluteeniin tottuminen
Gluteenipitoisen ruoan antamisen on todettu pienentävän gluteeni-intoleranssin puhkeamisen riskiä myöhemmällä iällä. Gluteenipitoisen ruoan maistatus on hyvä aloittaa 4-12 kk iässä. On kuitenkin tärkeää, että gluteenia lisätään ruokavalioon vähitellen lapsen ensimmäisenä elinvuonna. Gluteenia on vehnässä, rukissa ja ohrassa.
Aloita gluteenin antaminen – mieluusti puuron muodossa
Gluteeni voidaan lisätä ruokavalioon aluksi antamalla pieniä määriä gluteenia muutaman kerran viikossa esim. pieni pala valkoista leipää tai pieni lusikallinen puuroa. Tämän jälkeen gluteenia sisältävän ruoan määrää voidaan vähitellen lisätä.
Semperin puurot sisältävät pienen määrän gluteenia ja ovat näin hyvä vaihtoehto, kun gluteeniin totuttelu halutaan aloittaa. Semperin alle 1-vuotiaiden vellit eivät puolestaan sisällä gluteenia sisältäviä viljoja, sillä ne on valmistettua kaurasta ja/tai maissista. Kun lapsi vähitellen alkaa syödä oikeaa ruokaa, voidaan vaihdella gluteenia sisältävien ja gluteenittomien viljojen välillä.
Tärkeä rauta
Rautaa tarvitaan lapsen älylliseen kehitykseen ja varmistamaan tärkeä verenmuodostus. Rauta on ravintoaine, jota pienten lasten on vaikea saada riittävästi. 4-6 kuukauden ikäisenä vauvan synnynnäiset rautavarastot kehossa alkavat ehtyä ja riittävän raudan saannin turvaamiseksi vaaditaan täydennystä. Kun lapsi alkaa syödä tavallista ruokaa, tulisi ruoan siksi sisältää runsaasti rautaa. Semperin puuroja ja vellejä täydennetään raudalla.
Ruotsin elintarvikevirasto suosittelee, että lapsille tarjotaan raudalla täydennettyä puuroa tai velliä ensimmäisen vuoden ajan. Jos lapsi noudattaa kasvis- tai vegaaniruokavaliota, suositellaan raudalla täydennetyn puuron tai vellin tarjoamista vähintään 2 vuoden ikään saakka. Yksi annos puuroa tai velliä kattaa n. 20% pikkulapsen päivittäisestä raudantarpeesta. Koska lasten on totuttava tavalliseen ruokaa ja harjoiteltava kiinteämmän koostumuksen pureskelua, puuroja ja vellejä ei tule tarjota kuin korkeintaan kolmesti päivässä.
Hyviä raudanlähteitä ja vinkkejä raudan saannin lisäämiseksi
Eniten rautaa on sisäelimissä ja veriruoissa kuten maksassa tai veriletuissa. Myös liha, kananmunat ja äyriäiset sisältävät paljon rautaa. Punainen liha, kuten naudan- tai hirvenliha sisältää enemmän rautaa kuin vaaleampi liha (esim. kana).
Kasviperäisistä elintarvikkeista rautaa esiintyy palkokasveissa, erityisesti soijapavuissa, mutta myös esimerkiksi linsseissä ja kikherneissä. Muita kasviperäisiä raudalähteitä ovat esim. pähkinät ja siemenet sekä kuvatut hedelmät. Rauta imeytyy huonommin kasviperäisistä elintarvikkeista kuin lihasta. C-vitamiini auttaa lisäämään raudan imeytymistä kasviperäisistä lähteistä. C-vitamiinia löytyy pääasiassa hedelmistä, marjoista, vihanneksista ja juureksista.